Keskiviikkona 3.10.2012 Lappi Areenan kisahalliin pakkautunut yleisö todisti merkillistä jääkiekkodraamaa. Otteluohjelmaan oli merkitty alimman mahdollisen jääkiekkoliiton sarjatason ottelu Reidarsin ja Del Ponten välillä. Reidars on tullut liigaan viime kauden puolessa välissä hakemalla ensin rohkeutta Pirkka-oluesta ja ulkojäiltä. Reidars-pelaajia ei löydy eliteprospects.comista eikä eurohockey.netistä. Del Ponten rosteri koostuu suurelta osin entisistä melkein NHL:ään varatuista pelaajista, sekä Suomi-sarjaa ja Lappiliigaa pelanneista pelureista. Sanomattakin on selvää, että toinen näistä joukkueista on tullut venyttämään pohkeitaan väärään sarjaan. Esimerkiksi takuuvarma harrastesarjajyrä Arctic Star otti pojilta turpaan 9-2 vaikka Del Pontella ei ollut kuin yksi vaihtomies. Rokin vikkelät B-junnut hävisivät 9-4.
Tämänkaltainen vastustaja luonnollisesti sytyttää sinipaidat, koska altavastaajan rooli on jo ennen kiekon pudottamista täysin selvä. Del Pontea ei todellakaan aiottu päästää helpolla, vaikka loppulukemat olivatkin luonnollisesti selvät. Minkä takia jääkiekkoliitto päästää tälle tasolle joukkueita, joiden kokoonpano koostuu tämän tason pelaajista? Miten se palvelee kevyttä harrastejääkiekkoa tai vastavuoroisesti näitä kovempia pelaajia? Mitä järkeä on lähteä pelaamaan pelejä, jotka kaveri voittaa ilman vaihtomiehiä 7 maalin erolla, ja maksaa koko lystistä sievoinen summa?
Kaiken tämän takia olikin äärimmäisen merkittävä suoritus Reidarsin historiassa saavuttaa 1-4 tappio tästä ottelusta. Joukkueen tahtotaso ei ole koskaan ollut näin korkealla tasolla, suunsoitto ei ole koskaan ollut näin värikästä. Aksu Vanhatalo ei ole koskaan ottanut näin montaa jäähyä (luultavasti on toim. huom.). Koskaan ei ole haluttanut nollata toista joukkuetta niin kovaa kuin tänään.
Most Valuable Reidars! – Ikinä ei ole samassa kuvassa ollut näin montaa MVR:ää (kuva: Iisakki Kennilä)
Perinteisesti pelin jälkeen palkitaan MVR, Most Valuable Reidar. Tänään pokaali jäi jakamatta, lähinnä siksi että Antti Ahvosen mummon tekohampaat makaavat siinä öisin, mutta myös siksi että on vaikea nostaa joukkueesta yksilöä joka sen ylitse muiden ansaitsisi. Luonnollisesti maalivahti Jussi Holckin paluu peleihin polvivamman jälkeen ansaitsee suitsutusta. Samoin Matti Nuutisen täyteen pakkautuneen areenan räjäyttänyt kavennusmaali. Otso Alangon komentava ote alivoimilla ja tasakentällisin. Näitä riittää.
Reidars alkaa valmistautumaan 17.10. kisahallissa pelattavaan seuraavaan peliinsä, joka on epäilemättä tiukka hegemoniaottelu sarjatulokas HockIT:tä vastaan. Del Ponte napsii seuraavasta pelistä puolivaloilla suurinumeroisen voiton ja toivottavasti nousee kauden loputtua vaikka Bundesliigaan.
Reidars kiittää ottelun yleisöä hyvästä kannustuksesta! Ottelu lähetetään lähipäivinä jälkilähetyksenä ReidarsTV:ssä.
Reidarsin mediaosaston ottamia valokuvia löytyy lisää joukkueen Facebook-sivuilta.